Mikkelin verotulot määrittävät, miten kaupunki kehittyy 

Mikkelin nykyiset verotulojen kertymät ja niiden kehitys eivät turvaa kaupungin tarjoamia nykyisiä palveluja.

Mikkelin kaupungin verotulot ovat tällä valtuustokaudella (2017–2020) 13,9 miljoonaa euroa pienemmät kuin vuosittain vahvistetuissa talousarvioissa oli ennakoitu.

Menot eivät kuitenkaan joustaneet. Osittain tästä johtuen kaupungin velkamäärä on neljän vuoden aikana kasvanut 77,8 miljoonalla eurolla ja kaupungin taseen alijäämä on heikentynyt 34,8 miljoonalla eurolla ollen viime vuoden lopussa 32,7 miljoonaa miinuksella.

Väestön vähentyminen ja ikääntyminen, työikäisen väestön alhainen osuus koko väestöstä ja sen kehitys, yritysbarometrin heikot tulokset sekä Mikkelin asema heikosti kehittyvän maakunnan keskuksena ovat kaikki tekijöitä, jotka haastavat verotulojen positiivista kehitystä.

Myös omaisuuksien siirtymät maakunnan ulkopuolelle heikentävät veropohjaa. Eteläsavolaisten ja mikkeliläisten metsien myyntituloja verotetaan joka vuosi entistä enemmän pääkaupunkiseudulla.

Verotulojen kasvattaminen elinvoimaa vahvistavilla toimilla on keskeinen tavoite.

Tarvitaan uusia veronmaksajia. Uudet työpaikat syntyvät pääsääntöisesti jo nykyään paikkakunnalla toimiviin yrityksiin.

Yritysten määrän lisääntyminen ja toiminnan laajentuminen luovat edellytykset verotulojen kasvulle.

Kaupungilla on merkittävä rooli yritysmyönteisen ilmapiirin rakentamisessa. Se edellyttää Miksei Oy:ltä ja koko kaupunkikonsernilta aktiivista jalkatyötä yrityksissä.

Perheiden valitessa asuinpaikkaa ovat entistä tärkeämpiä lasten ja nuorten hyvät varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut. Niiden on oltava kunnossa ja ne ovat keskeinen osa elinvoiman kehittämistä ja turvaamista.

Mikkelin hyvän talouden turvaamiseksi tarvitaan muutakin.

Kaupungin veroprosentti on jo tapissa. Mahdollinen kaksoiskuntalaisuus ja sitä kautta verotulojen kasvattaminen ovat vielä kaukana tulevaisuudessa.

On haettava tehokkuutta kaupungin omista toiminnoista, erityisesti konsernitasolta.

Mikkelin kaupungilla on sen kokoon nähden liian raskas konsernirakenne.

Sitä tehostamalla ja konsernitasoista riskienhallintaa parantamalla on mahdollista saavuttaa säästöjä ja lisätuloja, jotka korvaavat verotulojen hitaan kehityksen ja varmistavat näin hyvän palvelutason ylläpitämisen.

Risto Rouhiainen

kauppatieteiden maisteri, kunnallisvaaliehdokas (kesk.)

Mikkeli